Suurimmat erot kreikkalaisen ja slaavilaisen perinteen välillä epistoloiden ja evankeliumien lukemisessa ovat pyhien juhlina. Olen käynyt läpi erilaisia lähteitä ja lähteet antavat erilaista tietoa. Pyrin välittämään tässä tärkeimmät tekstit ja mainitsemaan, miten eri perinteet suhtautuvat toisiinsa.
Tässä yhteydessä kannattaa selittää sana perikooppi. Tällä sanalla tarkoitetaan alkuperäistekstistä (Raamatusta) leikattua kohtaa, palaa, joka muodostaa oman kokonaisuuden. Aleksandriassa 200 -luvulla elänyt diakoni Ammonius on todennäköisesti ensimmäisenä aloittanut perkikooppijärjestelmän laatimisen. Epistola- tai evankeliumitekstistä on otettu tietyn liturgisen päivän teksti. Tähän tekstiin on lisätty alkusanat (esimerkiksi ”Siihen aikaan”, ”Herra sanoi” tai ”Veljet”). Teksti itsessään muodostaa kokonaisuuden. Perikooppijärjestelmä alkaa pääsiäisestä. Myös Vanhan testamentin juhlapäiviin liittyvät parimiat luetaan oman perikooppijärjestelmänsä mukaisesti. Apostolien tekojen kirja (vrt. Ap.t. 15: 21) todennäköisesti viittaa juutalaiseen vastaavaan järjestelmään Tooran lukemisessa.
Tässä olevat tekstit ovat pyhien yleiset tekstit. Jonkin tietyn pyhän tekstit voivat poiketa tässä esitetystä, kyseiset tekstit mainitaan kirkkokalenterissa.
Kreikkalaisen perinteen mukaisia epistolatekstejä en löytynyt kaikille pyhien ryhmille. Löytämäni lähde antoi ohjeen useamman pyhän juhlalle (erillistä mainintaa ei ollut yhden pyhän juhlasta).
Slaavilaisessa perinteessä pyhien yleisinä juhlina on ongelma aamupalveluksen evankeliumien kohdalla. Sellaisesta löytyy tarkka maininta vain Jumalansynnyttäjän yleisinä juhlina. Mutta pyhien ryhmien yleisten tekstien kohdalta niitä ei löydy. Kreikkalaisen perinteen mukaiset aamupalvelusten pyhien yleisten juhlien kohdalta suomalaisesta alttarievankeliumista löytyy luettelo.
Jos yhdistämme jonkun ryhmän yhden sekä monen pyhän juhlan aamupalveluksen ja liturgian evankeliumitekstit yhdeksi ryhmäksi, niin silloin yleensä löytyy kaikki näiden juhlien evankeliumitekstit. Niitä käytetään eri tavoin kreikkalaisessa ja slaavilaisessa perinteessä. Kreikkalaisen perinteen mukainen aamupalveluksen evankeliumin teksti voi esimerkiksi olla vaihtoehtoisena lukutapana slaavilaisen perinteen liturgian evankeliumitekstinä.