PSHV toimii kattojärjestönä eri paikkakunnilla toimiville alaosastoille. Tällä sivulla esitellään alaosastojen toimintamuotoja.
Seuraavilla alasivuilla on alaosastoille tarkoitettuja asiakirjoja ja jäsenkirjeitä.
Tiistaiseurat
Tiistaiseurat ovat Veljeskunnan tässä ajassa tapahtuvan toiminnan selkäranka. Tiistaiseuroja on monenlaisia ja niiden toimintamuodot vaihtelevat sijainnista ja jäsenistön kiinnostuksesta riippuen. Yhteistä kaikelle tiistaiseuratoiminnalle on niiden pyrkimys tukea jäsentensä ortodoksista identiteettiä.
Tiistaiseuratoiminta syntyi ortodoksisten naisten keskustelu- ja ompelupiireistä, joissa harjoitettiin hyväntekeväisyyttä ortodoksisessa hengessä. Vanhin tiistaiseura oli Sortavalassa vuodesta 1886 kokoontunut ortodoksinaistenpiiri, jossa vietettiin iltoja hengellisten kirjojen lukemisen ja niistä keskustelemisen parissa. Keskustelun lomassa naiset sitten mm. kutoivat vaatteita köyhille koululaisille. Nimi ”tiistaiseura” keksittiin vasta myöhemmin kokoontumispäivän mukaan.
Sotien jälkeen myös tiistaiseuroilla oli edessään uusi tehtävä. Karjalan alueelta evakuoidut ortodoksit hajasijoitettiin ympäri maata. Omalta osaltaan tiistaiseuratoiminta auttoi ortodokseja ylläpitämään omaa uskonnollista identiteettiään uudessa ympäristössä. Tiistaiseuroihin kokoonnuttiin perheittäin: pidettiin työiltoja, muisteltiin rakkaita kotiseutuja, laulettiin Vaeltajan lauluja, rukoiltiin papin johdolla tai maallikkovoimin. Jälleenrakennusajalla tiistaiseuralaiset olivat aktiivisesti mukana myös uusien pyhäkköjen rakentamisessa ja kaunistamisessa.
Tänä päivänä monet tiistaiseurat ovat alkaneet toimia hieman uudenlaisina keskustelu- ja opintokerhoina, joissa pyritään syventämään tietämystä ortodoksisesta uskosta ja elämäntavasta. Edelleen nämä aktiiviset toimintapiirit kantavat myös vastuuta omien kirkkojensa kaunistamisesta, tarjoavat apuaan seurakunnan tilaisuuksissa ja juhlissa. Tiistaiseurojen jäsenet tekevät myös vapaaehtoista auttamistyötä omalla paikkakunnallaan.
Kuorot
Ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksessa ainoa soitin on ihmisääni, joka on Jumalan luomista instrumenteista kaunein. Kirkkokuorojen tärkein tehtävä on laulaa seurakuntien jumalanpalveluksissa.
Kirkkokuoroissa kehitetään kuorolaisten musiikillisia taitoja ja harjoitellaan jumalanpalveluksia varten. Monet kuorot myös tekevät ortodoksista musiikkiperinnettä tutuksi konsertoimalla ja julkaisemalla äänitteitä.
Ikonimaalauspiirit
Ikonit kuuluvat jokaiseen ortodoksiseen kirkkoon ja kotiin. Ikonimaalauspiireissä opiskellaan ikonimaalausta ja järjestetään näyttelyitä.
Ortodoksiakerhot
Ortodoksia- ja keskustelupiirit edustavat uudempaa ortodoksista toimintamuotoa. Näissä toimintapiireissä keskustellaan alustajan johdolla erilaisista mielenkiitoisista ortodoksisuuteen liittyvistä teemoista. Jonain vuonna aiheena voi olla vaikka kirkkohistoria, toisena jumalanpalveluselämä. Ortodoksiapiirit kokoontuvat yleensä arki-iltaisin, joten niiden toimintaan osallistuu paljon työikäisiä ihmisiä.