Painopistesuunnitelma 2014–2016

PAINOPISTESUUNNITELMA 2014–2016

1. YLEISTÄ

1.1 Veljeskunnan tehtävä

Veljeskunta on ortodoksisen kirkon traditioon sitoutunut seurakuntien tukijärjestö, jonka tar-koituksena on toiminnallaan vahvistaa Kirkon jäsenten hengellistä kasvua, elävää yhteyttä seurakuntaan ja yhteisöllisyyttä. Veljeskunta on myös sitoutunut Kirkon vuoden 2010 arvoihin, jotka ovat rakkaus, totuus, vapaus, yhteisöllisyys ja luovuus. Veljeskunta painottaa toiminnassaan sen avointa luonnetta: kaikki ovat tervetulleita osallistumaan, kunhan yhteisenä nimittäjänä pysyy ortodoksisen tradition kunnioittaminen.

1.2 Nykytilanne

Veljeskunnan toiminnan aktiivisuus kuvastuu sen alaosastojen toiminnan aktiivisuudesta. Jokaisessa kirkkomme seurakunnassa toimii useampia PSHV:n alaosastoja. Alaosastoja on yli sata, enin osa tiistaiseuroja, lisäksi kuoroja, ikonipiirejä ja ortodoksiakerhoja. Alaosastoja on sekä seurakuntien keskuspaikkakunnilla että seuduilla, joissa ortodokseja on vähän ja veljeskunnan alaosasto tarjoaa ortodoksisen toimintaympäristön.
Veljeskunta julkaisee Aamun Koitto -aikakauslehteä, jota ilmestyy viisi numeroa vuodessa. Lehti on ortodoksinen kulttuuri- ja seurakuntalehti, joka tällä hetkellä tavoittaa kaikki Karjalan hiippakunnan kotitaloudet. Peruslehti sisältää 24 sivua ja seurakuntaliitteet 16 sivua. Näitä liitteitä on kaksi, toinen hiippakunnan läntisiä, toinen itäisiä seurakuntia palvelevat. Karjalan hiippakunnan lisäksi Aamun Koitto tavoittaa noin 1300 muualla asuvaa tilaajaa ja kokonaispainos on runsaat 16000 kappaletta.
Veljeskunnan talouden kriisivuodet ovat takanapäin. Tehdyt päättäväiset toimet ovat antaneet mahdollisuuden tarkastella tulevaa toimintaa uudella luottamuksella. Yhteistyösopimus ja jatkuva keskusteluyhteys Kirkon kanssa ovat olleet veljeskunnan kehityksen kannalta ratkaisevan myönteisiä tekijöitä. Kirkon avustuksen turvin luodaan edellytykset järjestön dynaamiselle toiminnalle.
Veljeskunnan toimisto sijaitsee tammikuusta 2012 Valamon luostarissa. Yhteistyö Valamon luostarin ja Valamon opiston kanssa on muodostunut hedelmälliseksi ja molempia osapuolia hyödyttäväksi. Vuoden 2013 alusta on PSHV:lla jälleen vakituisessa työsuhteessa oleva toimin-nanjohtaja.

2. VELJESKUNNAN KOKONAISTAVOITE

Alaosastoissa syntyneiden hyvien käytäntöjen ja kokemusten siirtäminen eteenpäin ja elävän järjestössä toimivien aktiivien keskinäisen vuorovaikutuksen edistäminen ovat keskeisiä tavoitteita, kun puhutaan Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunnalle ominaisen myönteisen toimintakulttuurin siirtämisestä eteenpäin. Samalla veljeskunta on nykyhetkessä elävä ja sen tarpeita ja erityispiirteitä huomioon ottava toimintaympäristö.  
Veljeskunta ja sen alaosastot ovat jatkuvassa läheisessä yhteydessä seurakuntiin: vain niin on mahdollista tehokkaasti toimia seurakuntien tukijärjestönä. Hengellisten arvojen pohjalta nouseva yhteisöllisyys ja oikein suunnattu ja tarkoituksenmukaisesti toteutettu vapaaehtoistoiminta sekä avoimuus eri kieli- ja kulttuuritaustaisille vaikutteille ovat pitkälle tulevaisuuteen veljeskunnan painopistealueita.

3. KOLMEN SEURAAVAN VUODEN TOIMINTA

3.1 Alaosastotyö

Veljeskunta tehostaa alaosastojen toiminnan tukemista neuvonnalla, vierailuilla ja jäsenkirjeillä. Toiminnanjohtaja vierailee yhden vuoden aikana useissa alaosastoissa. Jäsenkirjeitä lähetetään 5–6 kertaa vuodessa.
Alaosasto-opas 2013 helpottaa uusien toimijoiden tarttumista alaosastojen ohjaksiin. Yhteis-työssä Valamon opiston kanssa toteutetaan 31.1.–2.2.2014 Tehdään yhdessä -kurssi. Kurssi on tarkoitettu yhdistysten piirissä toimiville ja toiminnasta kiinnostuneille. Tälle kurssille suunnitellaan myös jatkokurssia. Jatkossa toteutetaan kursseja, joilla tuetaan toimintaa ja ideoidaan uutta ja selkiytetään hyviä toimintatapoja.
Veljeskunta rohkaisee muodostamaan alueellisia alaosastoja, joissa on useita toimintaryhmiä. Tämän rinnalla edistetään saman seurakunnan alueella toimivien alaosastojen yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa.

3.2 Vapaaehtoisen lähimmäispalvelun edistäminen

Tiistaiseuroja ja ortodoksiapiirejä rohkaistaan tavoitteelliseen vapaaehtoiseen diakoniatyöhön eli lähimmäispalveluun, joka on aina toteutettava läheisessä yhteistyössä seurakunnan kanssa.
Diakoniaa toteuttamaan esitetään mallia, jossa alaosaston yhteyteen muodostetaan lähim-mäispalvelutiimi. Tiimiin osallistuvat henkilöit sitoutuvat opastukseen ennen vapaaehtoistoi-mintaan ryhtymistä ja ohjaukseen toiminnan aikana.
Lähimmäispalvelussa painotetaan vuorovaikutteisuutta: sekä avun antaja että avun käyttäjä ovat saavia osapuolia. Avun saajan elämäntilanne helpottuu joissakin tietyissä suhteissa ja vä-hentää yksinäisyyden ja avuttomuuden kokemista. Avun antaja saa hyödyn antamalla itseään tavalla, joka hyödyttää toista ihmistä. Näin avun antaja saa tilaisuuden syventää ihmistunte-mustaan ja myös itsetuntemustaan.
Vapaaehtoinen diakonia ei voi korvata ammattiauttamista. Vapaaehtoisen diakoniatyön ohja-uksessa korostetaan omien rajojen tuntemisen tärkeyttä ja valmennetaan yhteiskunnan tarjo-amien palveluiden tuntemiseen.
Vuoden 2014 aikana julkaistaan Vapaaehtoistoiminnan opas, jonka tarkoitus on ohjata hyviin käytäntöihin toiminnan järjestelyissä ja ihmisten kohtaamisissa. Valamon luostarin kanssa jat-ketaan ja syvennetään yhteistyötä diakoniatyön, vapaaehtoistoiminnan ja tämän organisoinnin ja ohjaamisen kurssisuunnittelussa ja -toteutuksessa.
Työn edetessä kerätään kokemuksia hyvistä käytännöistä. Tiedot näistä käytetään koulutuksessa ja julkaistaan Vapaaehtoistoiminnan oppaan päivityksinä.
Veljeskunta jatkaa yhteistyössä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan teemapäivien jär-jestämistä joka hiippakunnassa kolme tapahtumaa keväällä, kolme syksyllä.

3.3 Monikielisen toiminnan edistäminen

Veljeskunta edistää määrätietoisesti Inklusiivista  toimintamallia erikielisten ortodoksien tai kirkosta kiinnostuneiden kanssa. Tämä tarkoittaa, että kaikilla on tilaa ja mahdollisuus toimia veljeskunnan alaisessa toiminnassa. Kohtaaminen tapahtuu samoista periaatteellisista lähtökohdista käsin kaikkien ihmisten kesken. Yhteydenpidossa saattaa olla joitkin käytännön hankaluuksia, mutta ne eivät ole esteitä aidolle kohtaamiselle.
Käytännön havainnot ovat osoittaneet, ettei käsite maahanmuuttaja enää vastaa sitä todelli-suutta, jossa kirkkomme elää. Suurin osa ulkomaalaistaustaisista ortodokseista tai kirkostamme kiinnostuneista ovat tulleet maahan jo vuosia sitten, ovat maamme kansalaisia ja ovat ansiotyössä. Osa on tullut lapsena maahan tai on syntynyt Suomessa. Käsitekysymys on tärkeä, koska käsitteillä voidaan epätarkoituksenmukaisesti karsinoida ihmisiä, mikä on inklusiiviselle toimintamallille vastakohtainen menettely. Veljeskunta suosittelee käyttämään muita, vähemmän leimaavia käsitteistä näistä ihmisistä.
Eri elämänkaaren vaiheissa olevilla erikielisillä ihmisillä on yleensä varsin erilaiset tilanteet. Ikääntyneinä maahan tulleita vaivaa usein yksinäisyys, koska ei lähellä ole ihmistä, jolla olisi samantapaista taustaa ja joka ymmärtäisi kuulemaansa – vaikka kielen ymmärtäisikin. Työikäisinä maahan tulleet joutuvat usein sekä kotona että työpaikalla pinnistämään suomen kielen kanssa. He saattavat ymmärrettävästi kaivata vapaata keskustelua äidinkielellään. Maassamme kasvaneilla ulkomaalaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla on taipumus samaistua kantaväestöön, jolloin he vieraantuvat luonnollisesta taustastaan. Heille on hyväksi löytää ja hyväksyä juurensa.
Veljeskunnan panokset erikielisten hengellisen ja henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi kohdis-tuu hyvien ratkaisujen löytämiseen edellä selostettuihin tilanteisiin.
Vuoden 2013 aikana on jatkettu yhteydenpitoa erikielisten seurakuntalaisten kanssa. Tulevina vuosina veljeskunta edistää erikielisten toimintaryhmien perustamista tiistaiseurojen ja orto-doksiakerhojen yhteyteen. Tämä tehdään, jos siihen ilmenee luontevaa tarvetta eli jos opinto-piiri- tai keskustelukerhotoiminta omalla kielellä on kaivattua.
Veljeskunta alkaa tuottaa opintokerhoaineistoa ja levittää valmista erikielistä ortodoksista kir-jallista ja audiovisuaalista aineistoa ulkomaalaistaustaisten käytettäväksi. Erityistä huomiota kiinnitetään Suomen kirkon hengellisen perinteen, historian, hallinnon ja käytäntöjen valotta-miseen.

3.4 Aamun Koitto

Aamun Koiton julkaisemista jatketaan. Veljeskunta tarjoaa lehden seurakuntaliitteen peruslehdeksi uusille seurakunnille. Järjestö tutkii mahdollisuuksia lisätä peruslehden sivumäärää. Ilmestymiskertojen tihentäminen tulee toisessa vaiheessa kysymykseen: lehden postitus ja jakelu on varsin merkittävä kustannustekijä. Lehti ilmestyy jo nyt näköisversiona netissä. Julkaisija tavoittelee lehdelle tulevina vuosina elävämpää nettiläsnäoloa.
Seurakuntaliitteiden ja myös peruslehden avustajakaartin kasvattamiseksi ja taitojen kehittämiseksi veljeskunta jatkaa kurssiyhteistyötä Valamon opiston kanssa. Ensimmäinen tällainen kurssi on pidetty jutun kirjoittamisesta, seuraavan aiheena tulee olemaan hyvän lehtikuvan ottaminen. Tavoitteellista kurssitusohjelmaa toteuttamalla nostetaan lehden laatua ja tehdään se lukijoilleen yhä läheisemmäksi.

3.5 Tapahtumat

3.5.1    Vuosijuhlat

Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunnan vuosijuhlat ovat kirkkomme vuoden kierron merkki-tapahtuma. Järjestö käyttää riittävästi voimavaroja vuosijuhlien suunnitteluun ja valmisteluun, jotta ne olisivat vastauksena tämän päivän jäsenten odotuksiin. Vuosijuhlat pitävät sisällään jumalanpalveluksia, hengellistä osuutta, kulttuuria ja yhdessäoloa. Vuosijuhlien yhteydessä pidetään myös järjestön vuosikokous.
Vuoden 2013 jäsenkokouksen hyväksymien sääntöjen mukaan vuosikokous ja näin ollen myös vuosijuhlat pidetään syys-marraskuun aikana. Ensimmäiset syksyiset vuosijuhlat ovat vuonna 2014.

2.5.2    Monikulttuurinen perheleiri

Veljeskunta järjestää vuosittain yhden monikulttuurisen perheleirin. Sen suunnittelussa hyö-dynnetään PSHV:n monivuotista kokemusta perheleirien järjestäjänä.

2.5.3    Pyhiinvaellukset

Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta on vuosia järjestänyt pyhiinvaelluksia pyhille paikoille, jotka ovat ortodokseille merkityksellisiä.
Perinteeksi on tullut järjestää pyhän Trifonin pyhiinvaellus Nellimiin, Sevettijärvelle ja Norjan Neideniin elokuun viimeisenä viikonvaihteena. Näitä matkoja aiotaan jatkossakin toteuttaa poikkeuksena kuitenkin vuosi 2015, jolloin ortodoksiset kirkkopäivät pidetään Lappeenrannassa tuona ajankohtana.
Pyhän Trifonin pyhiinvaelluksen lisäksi veljeskunta järjestää vuosittain 1–2 pyhiinvaellusmatkaa tai yhdistettyä pyhiinvaellus- ja opintomatkaa.

2.5.4    Kirkkolaulupäivät 2015

Veljeskunta suunnittelee ja järjestää yhdessä Ortodoksisten kanttorien liiton kanssa viiden vuoden välein toteutettavat kirkkolaulupäivät. Kirkkolaulupäivien profilointi ja huolellinen valmistelu on avainasemassa, jotta päivät innostaisi laulajia ja olisi käytännön hyödyksi seurakuntien kuorotoiminnassa.

2.5.5     Yhteistyötä muiden tapahtumajärjestäjien kanssa

Veljeskunta suhtautuu myönteisesti mahdollisuuteen osallistua erikseen sovittavalla tavalla muiden toimijoiden – esimerkiksi seurakuntien tai kirkon piirissä toimivien järjestöjen – suun-nittelemien tapahtumien toteutukseen.

4. KATSE EDEMMÄS

Kuten kaikki järjestöt, myös Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunta elää ajassa. Eläminen merkitsee kasvua ja muutosta. Toimintatapojen ja toiminnan tavoitteiden selkeys ovat tärkeitä moottoreita terveeseen ja dynaamiseen kehitykseen. Samalla on varottava sitä, että etäännytään perustalta, siitä pohjasta, mistä oman järjestömme toiminta on lähtenyt liikkeelle ja mistä se edelleen saa vakautta.
Veljeskunta ei palvele raamejaan, ei muotoutuneita käytäntöjä, vaan ennen muuta ihmisiä. PSHV on viittana ortodoksiseen hengellisyyteen ja inhimilliseen yhteisöllisyyteen.
Järjestö tarkastelee eri toimintamuotojaan ja harkitsee, mihin on tarkoituksenmukaista panostaa ja mitä toimintoja voisi mahdollisesti vähentää tai siirtää jonkin muun toimijan paremmin hoidettaviksi.
Veljeskunnan sääntöjen tarkoituspykälä on hyvänä ohjenuorana järjestön vastuullisissa tehtä-vissä toimiville: veljeskunta on ortodoksisen kirkon traditioon sitoutunut seurakuntien tukijärjes-tö, jonka tarkoituksena on toiminnallaan vahvistaa Kirkon jäsenten hengellistä kasvua, elävää yhteyttä seurakuntaan ja yhteisöllisyyttä.

Veljeskunnan hallitus hyväksyi painopistesuunnitelman kokouksessaan 30.8.2013.