Valamo | Asiaa, hiljentymistä ja yhdessäoloa!

Syksyiseen Valamon luostariin kokoontui veljeskunnan jäseniä viettämään vuosijuhlia viikonvaihteessa 13.–15.10. Vuosijuhlat järjestettiin jälleen tuttuun tapaan yhteistyössä Valamon opiston kanssa. Teemana oli ”Juuret ja monikulttuurisuus”. Näin haluttiin pitää esillä kirkon kumppanuusjärjestöjen yhteistä teemaa.

Puheensorina täytti Trapesan punaista ja keltaista kabinettia, kun yli 70 henkeä istui iltateen ääressä ja tutut ja vielä tuntemattomat ihmiset eri puolilta Suomea vaihtoivat kuulumisia. Veljeskunnan puheenjohtaja, KS Joensuun piispa Arseni, toivotti tervehdyspuheenvuorossaan kaikki tervetulleeksi. Hän totesi veljeskunnan voivan hyvin: monipuolista toimintaa toteutetaan voimavarojen puitteessa.

Yhteinen ilta päättyi piispa Arsenin johtamaan Kiitosakatistokseen Kristuksen kirkastumisen kirkossa. Yhteislaulua johti veljeskunnan hallituksen jäsen, kanttori Leena Lomu (vinjettikuva).

Vuosijuhlien teemaan päästiin pureutumaan lauantaina aamupäivällä, kun ensin kuultiin nuoren aikuisen karjalaistaustaisen, tämän jälkeen korkeaan ikään ehtineen venäläistaustaisen ja lopulta ”myöhäiskeski-ikäisen” ruotsalaistaustaisen puheenvuorot – puhujien yhteisenä tekijänä oli ortodoksisuus. Anna Blinnikan, Marianna Flinckenberg-Gluschkoffin ja Sergius Collianderin omista kokemuksista käsin piirtyi kuva siitä, mistä tekijöistä näiden henkilöiden identiteetti koostuu. Tärkeässä osassa olivat muistot lapsuudesta ja nuoruudesta ja se, miten toisaalta kulttuuri ja toisaalta ortodoksisuus olivat näinä tärkeinä persoonallisuuden muovautumisen vuosina välittyneet.

Iltapäivällä Katja Ikonen kertoi espoolaisen Filoksenia ry:n toiminnasta eri kansallisuuksia ja kulttuureja edustavien maahanmuuttajien keskuudessa. Hän vastasi myös kysymykseen ”Mikä hämmästyttää, kummastuttaa maahantulijaa nyt”. Tällaisia asioita on pieniä ja isoja: palkkatyön saamisen vaikeus, sää ja pukeutuminen, eri hakemusten pitkät käsittelyajat, kielen opettelun vaikeudet ja vaikeus uskaltautua puhelinkeskusteluun eri viranomaisten kanssa, vaikka osaisikin suomea kohtalaisesti. Toisinaan voi tuntua hankalalta, kun joutuu tukeutumaan omien lastensa nopeasti omaksuttuun kielitaitoon kanssakäymisessä esimerkiksi päivähoidon ja koulun asioissa. – Filoksenia tarjoaa matalan kynnyksen neuvontaa Trapesa-olohuoneessa, johon kaikki ovat tervetulleita, yhtä hyvin maahanmuuttajat kuin kantaväestökin. Eri toimintaryhmissä lapset opettelevat lähtömaan kieltä ja kulttuuria, aikuiset suomea ja paikallisia tapoja. Vertaistuella on iso merkitys. Maahan tulijoille ilon aiheita ovat turvalliset olot (ei tarvitse pelätä tulevansa ammutuksi kauppareissulla) ja joukkoon hyväksyminen (”Olen nyt suomalainen!”, sanoo iloisena irakilainen ja esittelee oleskelulupansa).

Veljeskunnan vuosikokous vahvisti kuluneen tilikauden (1.7.2016–30.6.2017) tilinpäätöksen ja valitsi uudelle kaudelle hallituksen jäsenet Liisa Karlssonin Vantaalta ja Seppo Salmen Jyväskylästä. Hallituksen muut jäsenet ovat piispa Arseni Lapinlahdelta, isä Reijo Marjomaa Kajaanista ja Marko Mäkinen Joensuusta, Tuula Jokiranta Oulusta ja Leena Lomu Hämeenlinnasta. Sopuisan kokouksen puheenjohtajana toimi Ahti Pyörnilä Oulusta. Myös hallituksen esitykset toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi hyväksyttiin sellaisenaan. Jäsenmaksu on edelleen 10 euroa.

Sunnuntain liturgia luostarin kirkossa oli erityisen juhlallinen, kun sen toimittivat KP metropoliitta Panteleimon ja KS piispa Arseni yhdessä papiston kanssa. Munkkidiakonit Jaakob ja Nasari lauloivat ja välistä kirkkokansa yhtyi voimallisesti lauluun.

Päiväjuhlassa kuultiin Joensuun mieskuoron lauluryhmän esityksiä. Laulajia johti Markus Hänninen. Juhlapuheen piti isä Ioannis Lampropoulos. Hän käsitteli monipuolisesti monikulttuurisuutta ja juuria. Hän tähdensi erityisesti, että yhtä hyvin suomalainen yhteiskunta kuin Suomen ortodoksinen kirkkokin ovat aina olleet monikulttuurisia, vaikkei tätä aina ole mielletty tai haluttu ymmärtää.

Isä Ioanniksen puheen päätössanat soivat erityisen tärkeänä vetoomuksena meille kaikille: ”Seurakunnan moninaisuus on hyve joka kutsuu kaikki yhteen. Taas kirkon sisäänpäin kääntyneisyys on pahe joka hajottaa kirkon sisältäpäin. Kun tänään lähdemme seurakuntiimme, viekäämme mukanamme ajatuksen, että tästä eteenpäin toimin seurakunnassa kaikkien kanssa, riippumatta ihmisen taustasta. Viekäämme ja viettäkäämme helluntaijuhlaa epistolan sisällön mukaisesti seurakunnissa. Moninaisuus ja monikulttuurisuus eivät ole kirkkomme uhka vaan kirkkomme mahdollisuus.”

Pyhien Sergein ja Hermanin Veljeskunnan vuosijuhlat on suunniteltu pidettäviksi seuraavan kerran Tampereella pe–su 12.–14.10.2018